Säpin retkisatama
Säpin majakkasaari on noussut merestä noin 1100 vuotta sitten ja ollut siitä asti avuksi merenkulkijoille. Aluksi sen kallioille sytytettiin merkkitulia, kunnes 1700-luvulla saareen rakennettiin riukukaasa. 1800-luvun puolivälissä Säppi sai ensimmäisen varsinaisen majakkansa. Nykyinen majakka on tervehtinyt saariston suojaan pyrkiviä merenkulkijoita vuodesta 1873 lähtien ja sen on suunnitellut arkkitehti Axel Hampus Dahlström.
Nykyisin majakka on tärkeä virkistyskohde, osa Selkämeren kansallispuistoa. Sen luonto on monipuolista ja saari houkuttelee luokseen enenevässä määrin niin luontomatkailijoita kuin majakan ystäviäkin. Säpin saari on myös maamerkki pienveneilijöille ja kalastajille. Kauppamerenkululle sillä ei juuri ole enää merkitystä. Säpin majakka on tätä nykyä automatisoitu. Sen 28,21 metrin korkeudessa olevalla huipulla välähtää aurinkoenergialla toimiva automaattinen valolaite puolen minuutin välein. Alkujaan valolaite oli punnusvetoinen ja sen polttoaineena käytettiin ensin naurisöljyä ja sitten petrolia. Vuonna 1962 majakka automatisoitiin; valolaite toimi ensin kaasulla ja sitten tuuligeneraattorilla ennen aurinkoenergian hyödyntämistä.
Aikanaan majakan henkilökunnan muodostivat majakkamestari ja kolme majakanvartijaa. He asuivat perheineen majakkapihalle rakennetuissa virka-asunnoissa. Viimeiset vartijat jättivät hyvästit saarelle vuonna 1962. Vaikka henkilökunta jättikin saaren 1960-luvulla majakan automatisoinnin myötä, ei se ole täysin asumaton tänäkään päivänä. Säppi tunnetaan majakan lisäksi harvinaisista mufloneista eli villilampaista. Mufloni on Euroopan ainut luonnonvarainen lammas, joka elää Korsikan ja Sardinian vuoristoissa sekä istutettuna Keski-Euroopassa. Säppiin muflonit tuotiin metsästystarkoituksessa Korsikasta vuonna 1949, ja alkuaikojen hankaluuksien jälkeen laji on sopeutunut saaren karuihin ja kylmiin olosuhteisiin. Nykyisin kanta voi hyvin, ja sen lukumäärää pidetään valikoivalla metsästyksellä noin viidessäkymmenessä. Muflonien lisäksi Säpissä laiduntaa kesäisin ylämaan karjaa.
Säpin majakassa on 140 askelmaa, jotka kapuamalla pääsee ihailemaan Selkämeren kansallispuistoon aukeavia merimaisemia. Saaren pinta-ala on noin 150 hehtaaria ja rantaviiva 10 kilometriä pitkä.
Vuosina 1871–73 saaren länsirannalle rakennettiin venesatama, jota kutsutaan kruununmöljäksi. Satama laitureineen palvelee edelleen saarelle saapuvia veneilijöitä. Puulaiturissa on 10–12 vierasvenepaikkaa. Veneet voi kiinnittää poijuihin tai ankkurilla. Syvyys on 1,3 metriä. Laituriin lähestytään luoteesta linjataulujen mukaan.
